Maakunta on antanut nimensä koko Tšekille, eikä tšekin kielessä ole eroa "böömiläisen" ja "tšekin" (Česky) välillä.
Tšekin tasavallan historia on pitkälti Böömin historiaa. Praha keskuspaikkanaan tšekeillä oli kotimainen ruhtinassuku, joka päätyi saksalais-roomalaisten keisareiden vasalliksi, ensin herttuan arvonimellä. 1000-luvun loppupuoliskolla eräät herttuat saivat Böömin kuninkaan arvonimen ja lopulta kuningaskunta-asema vakiintui.
Perimyksen kautta Böömin hallitsijoista nousi useita keisareita, ja alue joutui myös sotien ja riitojen keskiöön. Se päätyi osaksi Habsburg-suvun Itävalta-Unkaria. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Itävallan puoliskoon luetusta Böömin kuningaskunnasta ja Unkariin luetuista slovakialaisista alueista muodostettiin uusi Tšekkoslovakian valtio. 1939–1945 Böömi oli Määrin kanssa osa Saksan Böömin–Määrin valtakunnanprotektoraattia (saks. Reichsprotektorat Böhmen-Mähren). Tšekkoslovakian hajoamisen 1993 jälkeen Böömi on ollut keskeinen osa Tšekkiä.